Sameflagg som vaier i vinden. Lavvo i bakgrunnen.
 © Magnus Ström/Scandinav / NTB

Luođi ja Leudde dahkkivuoigatvuohta

TONO hálddašeamis leat earenoamášnjuolggadusat luođi dahkkivuoigatvuođa ektu. – Okta dehálaš aspeakta kultuvra oasis sámi árbevierus, lohká miellahtohoavda, Jan Espen Storo.

Dahkkivuoigatvuohta gáhtte buohkaid geat ráhkadit musihkka ja eará vuoigŋadujiid, ja leage vuođđun TONO doibmii.

Les saken på norsk her.

Oamastan riekti iežas vuoigŋaduodjái lea leamaš rahčame duohken čuohtejagiid, ja TONO ja eará dahkkivuoigatvuođasearvvit jotken ain čuolahit du rivttiid ektui vai bissot nanusin, juohke beaivvi.

Muđui lea nu ahte dien vuođđoprinsihppa ferte váldit vuhtii ovtta áibbas earenoamáš oasis danin go dan ii sáhte njuolga sirdit sámi kulturovdanbuktimii ja árbevirrui.

– Luohti lea sámi kultuvrralaš árbevierus lea luohti guovddážis, muhto luohti lea áibbas eará ja eambbo go dušše muhtun lávlla, muitala TONO miellahttohoavda, Jan Espen Storo.

Dat lea dárbbašlaš heivehit dien vuođđoprinsihppa sámi juoiganárbevierus mii čuovvu dan immátriella juridihkalaš systema mas lea vuolggasadji sápmelačča iežas ipmárdusa mielde mii luohti lea ja lea alo leamaš.

Dat ahte TONO hálddašeapmi láhčá dili luohtái mearkkaša ge ahte sápmelaččaid iežaset njálmmálaš árbevierru oažžu ipmárdusa, dát lea hui dehálaš olahus luođi boahtte áiggi eksisteansa ektui, lohká Karen Anne Buljo, stivrajođiheaddji Juoigiid Searvvis.

Olbmo musihkalaš namma

Luohti sáhttá leat jietna govvideapmi muhtun diŋggas dege olbmos. De dadjet ahte luohti ii leat dan olbmo birra, muhto juiget dan olbmo.

– Sámi árbevieru mielde gullet persovdna luođit dasa gean juiget, ii ge dasa gii lea komponeren luođi. Diet spiehkasta ge dan dahkkivuoigatvuhtii mii muđui lea, muitala Storo.  

Persovdnaluohti biddjo muhtun dihto olbmui mas lea iežas earenoamášvuohta, nu ahte sáhttá čilget ahte olbmo gásttašit musihkkanamain. Muhtun oažžu iežas vuosttaš musihkkanama njuoratmánnán gietkamis. Dan leat sápmelaččat dahkan vai mánná stuorru ja gievru daid valji sohkasystemain.

– Mii sáhttit álkis ládje dadjat ahte personluođit leat personnummárat maid sámi servodat atná hui árvvusin ja guođoha ahte eai galggaše boastut geavahit guhtet guimmiideaset personluđiid. Eará lágan luođit nu mot elliid- ja báikenamma luođit lea oktasaš opmodat, muhto diet luođit mearkkašit olu kollektiivii omd go galget oahpahit juoigat. Dat lea dehálaš sámi kultuvrii atnit luođi ieš guđet ge láhttiin, muitala Buljo.

TONO hálddašeamis lea dan dihte heivehuvvon nu ahte son gean juiget lea dahkkioamasteaddji, golmma eavttu ektui:

  1. Luohtebiddji ferte duođaštit ahte luođi oamasta, ja dat galgá registrerejuvvot, dasa gean juoigá.
  2. Son gean juoigá ferte leat dege šaddat TONO miellahttu.
  3. Personluohti ferte leat almmolaččat juigon ja sáhttit buktit sisaboađu. Almmolaččat oaivvildit lea buot báikkit gos luohti lea olámuttos almmolašvuođas, nu mot konsearttain, rádios, rávnnjebálvalusain jna

Dát sierranjuolggadus ii baljo geavahuvvo, muhto lea lihkka dehálaš árbevierrosuodjalus.

– Mii leat Norgga áidna hálddašanfitnodat musihkka dahkkirivttiide ja lea mávssolaš midjiide ahte min hálddašeapmi doahttala dán earenoamáš ja kultursorjavaš aspeavtta sámi juoiganárbevierus, loahpaha miellahttohoavda Jan Espen Storo.

Karen Anne Buljo lea jorgalan ášši sámegillii.

Juoigiid Searvi (Joikernes forening) på besøk hos TONOs medlemsservice i 2021.